Jalostus
Skotlannin ylämailla on käytetty vuosisatoja pieniä terriereitä pienpetojen, kuten mäyrän ja ketun metsästykseen. Toisinaan näiden koirien pentueisiin syntyi valkoisia pentuja, jotka usein lopetettiin, koska niitä pidettiin elinkelvottomina. Muutamat metsästäjät alkoivat kuitenkin pitää ja pennuttaa juuri näitä valkoisia koiria, koska ne erottuivat paremmin riistasta. Skotlannissa oli 1800-luvun lopussa useita eri kantoja valkeita terriereitä ja eversti Malcolmin toimesta ne yhdistettiin yhdeksi roduksi. Rodulle annettiin nimeksi West highland white terrier.
Westie on iloinen, aktiivinen ja terhakka seurakoira, jolla on vahva itsetunto ja voimakas oma tahto. Westien kanssa voi harrastaa monia eri lajeja, kuten agilityä, tokoa ja mejää. Westie on hyvin sosiaalinen, viihtyy ihmisten kanssa ja tulee hyvin toimeen myös toisten koirien kanssa. Nykyään westieissä tavataan jonkin verran arkoja ja flegmaattisia yksilöitä. Rotujärjestöllä ei ole tällä hetkellä kattavaa tietoa luonteiden tämän hetkisestä tilanteesta, sillä vastausmäärät terveyskyselyihin ovat olleet vähäisiä.
Yleisimpänä terveysongelmana pidetään yleisesti erilaisia allergioita, mm. atopiaa. Terveystilannetta pyritään kartoittamaan enenevässä määrin erilaisin keinoin. Ensimmäisiä terveystutkimuksia on alettu tekemään westeille Suomessa 80-luvulta alkaen. Tutkittuja koiria on kuitenkin vähän verrattuna populaation kokoon. Valkoinen länsiylämaanterrieri ei kuulu PEVISA-ohjelman rotuihin.
Tällä hetkellä useat westiet pärjäävät näyttelyissä hyvin, sijoittuen niin ryhmä- kuin näyttelyn paras kilpailuissakin. Näyttelyissä käyvät koirat edustavat kuitenkin vain pientä osaa maan kannasta. Rotuyhdistys on aloittanut jalostustarkastukset, jotta saataisiin kattavampi ja totuudenmukaisempi kuva rodun tilasta. Yleisimpiä ulkonäköongelmia rodun katukuvassa näyttävät olevan rotumääritelmän vastaiset pehmeät turkit. Liioiteltuja rotupiirteitä ei juuri esiinny ja rodun tunnistaa samaksi kuin kantaisänsä. Jotain rakenteellisia virheitä kuitenkin löytyy, kuten vääränlaiset mittasuhteet, avoimet, niukat kulmaukset, etuasentoiset lavat, pitkä selkä ja lanneosa. Lisäksi joidenkin yksilöiden päät eivät ole rodulle tyypillisen mallisia.
Westiekerhon ensimmäinen jalostuksen tavoiteohjelma hyväksyttiin vuonna 2001 ja seuraava vuonna 2009. Ohjelman seuranta on ollut puutteellista ja monien painopisteiden seurannassa on epäonnistuttu. Kasvattajien sitoutuminen aikaisempaan jalostuksen tavoiteohjelmaan ei ole ollut riittävää. Näin ollen esimerkiksi jalostusurosten käyttörajoitukset eivät ole toteutuneet.
Westien rekisteröintimäärät Suomessa nousivat vuoteen 2009 asti, ja rotu onkin yksi suosituimmista terrieriroduista. Rodun kasvanut suosio asettaa koko rotuyhdistykselle, kasvattajille sekä harrastajille uuden ja vaativan haasteen. Kuinka säilyttää rotumme geenipooli riittävän laajana välttäen matadorijalostusta sekä saada ja jakaa tietoa rotumme tilasta kaikille? Uusi jalostuksen tavoiteohjelma julkaistaan hyväksymisen jälkeen Westiekerhon nettisivuilla, jolloin se on jatkuvasti kaikkien luettavissa.
Rotujärjestön tavoite on säilyttää ja laajentaa rodun geenipoolia, välttää matadorijalostusta ja selvittää rodun todellinen tilanne Suomessa. Westiekerho pyrkii keräämään luotettavaa tilastointikelpoista tietoa sekä koirien luonteista että terveystilanteesta kaikkien käyttöön. Lisäksi jäsenkasvattajalistalla olevia kasvattajia seurataan ja pyritään sitouttamaan jalostuksen tavoiteohjelman noudattamiseen ja toteuttamiseen.
Westiekerhon hallitus nimeää henkilöt tai toimikunnat valvomaan ja toteuttamaan laadittua jalostuksen toimintasuunnitelmaa, johon sisältyvät mm. seuraavat asiat:
- terveyskyselyiden ja eri pentueseurantalomakkeiden uudistaminen tarvittaessa sekä niihin vastaamiseen kannustaminen tekemällä lomakkeiden täyttämisestä ja palauttamisesta mahdollisimman helppoa
- ihmisiä pyritään valistamaan ja varoittamaan rekisteröimättömistä pennuista ja pentutehtailusta
- jalostustarkastuksia ja trimmauskursseja järjestetään ympäri Suomea
- ulkomuototuomareille järjestetään koulutusta oikeasta rotutyypistä ja turkista
- siitosurosten käyttöä seurataan ja siitokseen käytetyistä uroksista julkaistaan tilastot Westie-lehdessä
- järjestetään virallisia ja epävirallisia näyttelyitä, joihin ihmisiä kannustetaan osallistumaan. Jalostustoimikunta ja hallitus seuraavat tavoiteohjelman toteutumista. Tavoiteohjelmaan kirjoitetut tavoitteet ja toimintasuunnitelma huomioidaan yhdistyksen vuotuista toimintasuunnitelmaa laadittaessa. Jalostustoimikunta raportoi yhdistyksen toimintakertomuksen yhteydessä vuosittain tavoiteohjelman toteutumista omana kohtanaan, sisältäen muun muassa populaation rakenteen ja tilan, siitokseen käytetyt koirat, niiden jälkeläismäärät ja raportoidut sairaudet. Westiekerhon toimintakertomus julkaistaan kerhon kevätkokouksessa ja sen jälkeen seuraavassa Westie-lehdessä.
Jalostuksen tavoiteohjelma 2019-2023
Tutustu kennelnimianomus ja rotujärjestön puolto -ohjeisiin täältä.
